Genetiikka

Kaikki elävät olennot koostuvat soluista, joista löytyy kromosomeja. Kromosomit koostuvat DNA:sta, joka puolestaan sisältää geenejä. Geenit sisältävät perinnöllistä tietoa. Niiden tehtävä on ohjailla solujen toimintaa.

Genetiikka, eli perinnöllisyystiede, tutkii sitä, miten eri ominaisuudet periytyvät jälkikasvulle. Kaikki periytyvät ominaisuudet eivät ole kuitenkaan aina hyviä, minkä vuoksi joihinkin seikkoihin on erityisen tärkeä paneutua. Koska perinnöllisyystiede ei ole kovin yksinkertainen asia, on monia sen osia lähdettävä selittämään aivan alkutekijöistä lähtien.

Genetiikan alkeet

1. Solut muodostavat elävien olentojen kudokset. Suurimmassa osassa soluissa on keskus, tuma.
2. Tuma sisältää kromosomit.
3. Kromosomit ovat järjestäytyneet pareiksi. Toinen parin kromosomeista on peräisin äidiltä, toinen isältä.
4. DNA-rihmat, jotka ovat kietoutuneet yhteen, muodostavat puolestaan kromosomit.
5. DNA on kaksoiskierteinen rakenne. DNA:n pätkiä, jotka sisältävät jonkin proteiinin valmistusohjeen, sanotaan geeneiksi.

DNA ja kromosomit

Kromosomit sisältävät DNA:n. DNA, eli deoksiribonukleiinihappo, on tärkeä aine, sillä se sisältää ohjeen solujen tarvitseman proteiinin tuottamiseen. Kromosomit ovat siis DNA:sta koostuvia nauhoja, jotka sijaitsevat eliön soluissa. Munkkiaratilla ne sijaitsevat useimpien muiden elävien olentojen tapaan tarkemmin ottaen juuri solun keskuksessa, eli tumassa. Kun sukusolut, eli munasolut ja siittiöt, muodostuvat, kromosomit asettuvat pareiksi. Tällöin kromosomit ovat muodoltaan rusettia tai X-kirjainta muistuttavia rihmoja. Tällaisen kromosomikuvion puolikkaita kutsutaan kromatideiksi.

Kromosomit voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Sukupuolikromosomeiksi sanotaan kahta kromosomia, jotka määräävät munkkiaratin sukupuolen. Muita kromosomeja kutsutaan autosomeiksi.

Geenit, alleelit ja lokus

Geenit ovat tiettyjä jaksoja DNA:ssa. Geenit määräävät sen, millaista proteiinia solu solu alkaa valmistaa. Geenit määräävät paljolti esimerkiksi ulkonäköön, luonteenpiirteisiin ja terveyteen liittyviä asioita. Geenit sijaitsevat DNA:ssa, joka puolestaan muodostaa kromosomin. Kaikkea sitä, mikä yksilössä aiheutuu pelkästään geenien vaikutuksen vuoksi, sanotaan yhteensä genotyypiksi. Genotyyppi tarkoittaa siis yksilön perimää, eli kaikkia sen geenejä. Fenotyypiksi kutsutaan puolestaan genotyypin ja ympäristön yhteisvaikutusta, eli yksilön ilmiasua – kaikkea sitä, mikä yksilössä näkyy ulospäin.

Jokaisessa kromosomissa on tietyn tyyppiselle geenille siis oma paikka, lokus. Kromosomeja on aina vastaparit, joten samaa geenityyppiä voi olla yhdellä yksilöllä kaksi. Jos geenissä tapahtuu mutaatio, geenistä saattaa syntyä uusi versio, alleeli. Alleeli on siis geenin muunnos. Esimerkiksi valkokasvovärimuoto on eräässä neitokakadun autosomaalisen kromosomin lokuksessa sijaitsevan blue-geenin alleeli. Samaisesta blue-geenistä on syntynyt useampiakin mutaatioita. Nämä kaikki uudet geenit ovat siis toistensa alleeleita. Jos linnulla on kaksi samanlaista alleelia, lintu on alleelin suhteen homotsygoottinen. Jos geeniparissa kaksi erilaista alleelia, sanotaan linnun olevan näiden suhteen heterotsygoottinen.

Sukupuolikromosomit

Ihmisnaisella on kaksi sukupuolikromosomia, joka on nimetty kirjaimella X. Miehellä puolestaan on yhden X-kromosomin lisäksi myös toinen, nimeltä Y. Linnuilla tämä on kuitenkin toisin päin. Lintujen sukupuolikromosomeja nimetään kirjaimilla Z ja W. Naarailla sukupuolikromosomit ovat W ja Z, kun taas koiraalla ne ovat Z ja Z. Z vastaa ihmisen X-kromosomia, W vastaa Y-kromosomia. Usein käytetäänkin Z.n ja W:n sijaan selkeyttämisen vuoksi nimityksiä X ja Y myös puhuttaessa linnuista. Tämän vuoksi myös näillä sivuilla käytetään X ja Y-nimityksiä. Lukija tulee todennäköisesti törmäämään juuri niihin suurimmalla osalla sivuista joilla hän vierailee tai suurimmassa osassa kirjoista joita hän lukee.

Jos käytetään siis ihmisten tapaan X – ja Y-nimityksiä,  naaraalla on X ja Y, kun taas koiraalla X ja X. Koiraalla on siis vain yhdenlaisia sukupuolikromosomeja, siinä missä naaraalla kahdentyyppisiä.

Poikasen sukupuolen määräytyminen

Hedelmöittynyt munasolutyyppi määrää poikasen sukupuolen. Jos koiraan sukusolu, joka siis sisältää kromosomin Z, hedelmöittää naaraan munasolun, joka sisältää sukupuolikromosomin W, syntyy ZW-kromosomipari, jolloin tsygootista ( eli hedelmöittynyt munasolu ) kehittyy naaraspuolinen poikanen. Jos taas Z-tyypin munasolu hedelmöityy, syntyy XX-kromosomisto, ja poikasen sukupuoleksi määräytyy koiras.

Eli:


1) Koiraan sukusolu, joka sisältää sukupuolikromosomin Z hedelmöittää naaraan munasolun, joka sisältää kromosomi W:n – Syntyy ZW-kromosomipari – Poikanen on naaras


2) Koiraan sukusolu, joka sisältää sukupuolikromosomin Z hedelmöittää naaraan munasolun, joka sisältää kromosomi Z:n – Syntyy ZZ-kromosomipari – Poikanen on koiras

Pigmenttityyppejä

Erilaiset värit syntyvät erilaisista väripigmenteistä.

Melaniini – Tummat väriaineet. Höyhenpuvun lisäksi melaniinin vaikutus on havaittavissa myös jaloissa, nokassa ja silmissä. Esimerkiksi lutinon silmät ovat punaiset, koska melaniinin puuttuessa verisuonet näkyvät.

Psittasiini – Keltaiset ja punaiset värit. Vaikuttaa vain sulissa.

Lipokromit – Keltaiset ja punaiset värit, joita saadaan ravinnosta. Tämä ei koske munkkiarattien värimuotoja.

(Teksti kirjoitettu alunperin toimestani sivustolle www.neitokakadut.com)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *